Kurret tulevat usein juuri sellaisena hetkenä, kun tuntuu ettei ole oikein mitään tänne blogiin laitettavaa.

Aamulla kurren ruokaillessa

sitä on kiva seurata,

välillä ehkä liiankin lähellä ikkunaa. Kurre tarkkailee, että onko pelkoon aihetta.

Eipä taida olla,

voi jatkaa ruokailua. Hauska jakaus selässä.

Kummaltakin puolen ruokabaaria kannattaa käydä syömässä.

Tänään tuli toinenkin kurre kurkkaamaan ja huomasi ruokabaarin olevan varattuna.

Nämä kaksi eivät olleet niin sovussa että olisivat voineet yhtä aikaa ruokailla,

talipötkö oli vaihtoehto, ei kauaa, kun kurre sai äkkilähdön.

Yksi kurre käyttää ruokaripaa,

toinen harrastaa riipuntaa,

joka sujuukin mallikkaasti.

Välillä on ruokatauon paikka ja vaahteran oksalla on hyvä istua nojaten puun runkoon.

Ihmettelin tämän kurren touhuja, hyppi lumihangella,

edestakaisin,

lumi pöllyten.

Kaiveli jotain lumesta, mitähän sieltä löytyy.

Jääkokkarehan saaliiksi tuli,

siitä saa mainiosti hiukan juomapuolta.

Hyvää oli

ja katse kotia kohden, tämän jälkeen oli taas meno niin nopeaa ettei kuvaaja kuvia saanut
Vaikka kuinka yrittää pysyä tässä hetkeässä, niin kummasti mielen sopukoissa on odotus kevään kukista.
Hieno aurinkoinen aamu taas, muutama aste pakkasta, aion päivällä tehdä pienen kävelylenkin, kun tänään jää vesijuoksu väliin.
Olisipa lumikengät niin voisi käväistä saunamökillä, -Maiju- sellaisilla oli käynyt kävelemässä, olen minäkin kokeillut ja kivaa oli.
Hyvää keskiviikkoa toivotan.