Akileija

Laitan tässä toisestakin jouluhyasintistani kuvan kuinka ne sieltä jokainen istuttamani sipuli vain ponnistavat ylös.

Tämä teki edes vähän lehtiä ennen kuin lähti kukkimaan, se edellinen oli sitä mieltä että kukitaan heti, mitäs niistä lehdistä. Kaksi sieltä vielä on tulossa alut jo näkyvätkin mullan alta, ovat vaan niin eri kasvuvauhdissa. Yhtään en muista ovatko eri värisiä kuin nämä. Hauskan yllätyksen tuottavat, viime vuonna ekaa kertaa kokeilin.

Tänään ajattelin etten mihinkään kuvaamaan lähde. No iltapäivällä tuli mieleen jospa käväisisin hiukan metsässä. Kamera tietty mukaan ja menoksi. Metsästä poikkesinkin pellon laitaan

josta lähdin kävelemään ympäri peltojen.

Kivahan siellä oli kävellä ja kuvailla.

Tämäkin oli mielestäni kuvaamisen arvoinen värien vuoksi.

Nooh, tämähän oli saatava kanssa mukaan, paljon saunakukkia.

Löytyi muutama ahomansikkakin, maistoimpa tietty ja hyviä oli.

Komeat männyt

näkyvät pellon toisella puolella.

Kaunis apilakukinto,

myös näitä löytyi yllättävän paljon.

Tässä lähempää pellonlaitaa jota tallustin.

Metsässä oli laho puu ja siinä kääpiä.

Kotiinpäin tullessani metsästä löysin näin ison muurahaispesän.

2 Tuntia mennä hurahti ja kuvia tietenkin muutama. Kuvista on suurin osa valittu ja purettu koneelle, kaikkia en ole jaksanut. Kuinkahan monta kyykkyyn ylös kertaa tälläkin matkalla tein, olo nimittäin on aika raukee. Jalkoja venyttelin etteivät ala kramppaamaan.

Tein vihreä/keltainen vauvakortin kun ei aina tiedetä korttia lähettäessä vauvan sukupuolta, eivätkä kaikki pidä perinteisistä sinisistä ja punaisista väreistä korteissa.

Taas uusissa papruissa oli sopivan värinen pala tähän korttiin.

Sitten se tunnustus kun sanoin ettei ole tummemman lilaa kynää. Sellainen törrötti toisessa kynätelineessäni, missä on harvemmin käyttämiäni kyniä. Tässä kuva, hiukan näyttä tummemmalta kuin on. Ajattelin oikaista asian, sillä olen esitellyt tätä kynää muiden mukana aikaisemmin ja joku tarkkanäköinen on sen voinut huomata. Onneksi hoksasin ennen uuden ostoa

Minusta näistä kukista kuvat sopivat tähän päivään, on vain sellainen tunne. Jostain kun vielä löytäisi ruiskaunokkeja.

Tulee kesäinen olo, kuten nytkin aamulla

on lämmintä aurinko paistaa, onkohan kesä nyt hetken aikaa eilen ainakin oli. Huomenna ehkä jo viileämpää nautitaan tästä nyt.

Varoituksen sana, tämä on sitten aika pitkä sepustus kuvineen, toivottavasti jaksatte loppupisteeseen saakka

Muutama vuosi on vierähtänyt kun olen käynyt täällä, silloinkin kuvasin paljon varsinkin ihania ruusuja. Aamulla päätin lähteä kun kaunistakin lupasivat. Eikun auton nokka kohti Hvitträskiä, kamera tietty mukana sekä toinen täysi akku ja iloinen mieli.

Päästessäni paikalle huomasin onnekseni ettei vielä kovin paljoa ollut väkeä. Hetihän minä ruusutarhaan porhalsin katsomaan ovatko kukat jo auki. Sitä iloa kun huomasin ruusujen olevan parhaimmillaan ja näinhän puutarhurikin sanoi, kun hänen kanssaan juttelin. Toinenkin puutarhahenkilö tuli paikalle ja kysyin että voinko tallata sen verran nurmikkoa, että pääsen muutamaa kukkaa lähempää kuvaamaan, sain luvan. Sillä ihmiset eivät ajattele jos on sorakäytävät niin ne ovat kävelemistä varten eivät nurmikot jotka kuluvat turhan nopeasti satojen ihmisten niillä kulkiessa.

Tämä on päärakennus josta sain kuvan sen näköisenä ihan kuin ei muita siellä olisi ollutkaan. Samoin muistakin rakennuksista ottaessani kuvia odotin niin kauan että ihmiset kävelivät ohi. Moni oli menossa uimaan läheiseen rantaan.

Parkkipaikalta menin heti villiviiniportin kautta kukkatarhaan kuten kerroinkin. Ajattelin edetä järjestelmällisesti etten vouhota sinne sun tänne. Nämä pionit olivat heti vastassa

vieressään nämä hienostuneen punaiset

tämä oli vinottain käytävän toisella puolella. Hienon vaaleanpunaisen värisävyt.

Pensaiden välistä pilkistivät kurjenkellot.

Reunuspäivänkakkaroita löytyi rivillinen.

Korkea ja pitkä rivi komeita luullakseni töyhtöangervoja, on vaan niin komeat töydöt.

Mielenkiintoisen näköisiä lähempääkin katsottuna.

Akileijojakin oli muutamaa lajia

Tämänkin uskoisin olevan akileijan, oli vaan hiukan erilaisen näköinen, vai olisiko pieni ritarinkannus, kauniin sinisen värinen.

Tämä oli herkän vaalean lilan värinen

Toisesta kuvakulmasta myös kuvattuna.

Muutama mahtava jaloritarinkannus (omani vaatimattoman pieniä, istutettu viime vuonna)

Lähikuvassa näkyy hieno sininen väri.

Tien viereltä löytyi punainen väriläiskä.

Tässä komea jasmikepensas erään rakennuksen vierellä.

Sinistä poutapilvistä taivasta vasten kaunis näky.

Tässä taas lähempää tutkittuna.

Sama pensas hiukan eri puolelta kuvattuna.

Nämä kauniit pienet iloisen näköiset orvokit

olivat istutettu pääoven viereen.

Tällainen löytyi ylätasanteelta.

Ruusupensas kivisen seinän vieressä.

Pienet mielenkiintoiset kukat.

No niin, nyt alkoi kuvia ruusuista, joita pääasiallisesti meninkin katsomaan.

Näistä ei voi

muuta

sanoa kuin

että katselkaa

ja ihailkaa

niin minäkin tein paikan päällä.

Taas tuli pörriäinen samoille tienoille kanssani.

Kuvaamisen jälkeen lähdin kotiin, sillä ilma oli todella lämmin ja hiostava. Auto oli seissyt auringossa ja arvatkaa vaan oliko kuuma. Kotiin ajaessani oli hiukan nihkeä olotila, sillä kauppakassissani ei ole ilmastointia ja enkä voinut ikkunoita pitää aukin kipeän olkapääni vuoksi. En kauppaankaan poikennut vaikka ajatus oli. Ai sitä ihanuutta kun pääsin kotiin ja suihkuun

Reissu tuli tehtyä ja olen siihen tyytyväinen, myös tallennettuihin kuviin.

Mukava kun jaksoitte loppuun saakka katsella ja lukea tuotoksiani. En halunnut näitä pätkiä eri päiviin, kun olen huomannut että tulee niin paljon kuvia erilaisista ihanista kasveista että olisivat voineet loput jäädä pois. Niin ja tässä oli vain pieni otos kuvista.

Aamutuimaan tein kissakortin, eläinkorteilla on myös aina kysyntää.

Nämä uudet taustapaprut innostavat niitä käyttämään, harmi kun Suomessa en ole tällaisia isoja paperilajitelmia nähnyt, joitain yksittäisiä on.

Harakankello on kaunis hento kellokukka, tässäkin isossa ryhmässä tulee sininen väri kauniisti esille.

Olen miettinyt, että mistä tulee tämän kasvin nimi harakankello. Kuvattu kirkkomme liepeiltä.

Tämä kortti on tehty tummempaan taustaan, musta/lila. Olisin halunut tehdä värityksen tumman violetilla, ei vaan ollut sellaista väriä käytettävissä.

Kai se on hankittava violetin värinen kynä.
Täytyy tehdä useampi rintsikkakissa että olisi kotonakin jotain.

Huomasin ettei päivity Blogilistaan juttuni, täytyy tutkia mikä estää sen.

Miss Mimillä kun on ollut niin hyvä vastaanotto tein yhden lisää, taustapapruna taas käytetty uusia papereita.

Hiukan värikkäämpänä, kun tämän paperin väri sopi mielestäni kokonaisuuteen.

Nyt pitäisi blogin toimia, toivottavasti pahimmat hidastukset ovat hävinneet.

Tekijä joutui lähtemään kesken blogini siirron toisiin hommiin ja äipän blogi sai jäädä hetkeksi keskeneräiseksi jos ihmettelette ettei kaikkiin osiin pääse.

Odotellaan eihän tämä nyt niin vaarallista ole

Terkuin

Tia