Akileija

Tampereen reissu tehty, ihan hyvät kelit oli ajella. Ystäväni oli leiponut juhliinsa  kaikenlaisia ihanuuksia  ja sain luvan laittaa kuvia tänne nähtäväksi.

Suolaisia herkkuja oli paljon, kaikkea en voinut maistaa kun vatsa on rajallinen, sillä piti jättää makeallekin tilaa. Tässä kuvassa vain osa tarjottavista.

Tämä valkosuklaakakku oli niiin ihana, suussa sulava,

tästä  jäi maistamatta kun ei vaan jaksanut syödä enempää, mutta hyvää kuului olevan ja äkkiä iso kolo kakkuun tulikin, sen verran houkutteleva oli ja mahtavan korkea myös.

Juu näette ihan oikein, siinä on kaksi pakettia tavallista voita   Tämä on hiukan sisäänpäin lämpiävä juttu, mutta pakko oli laittaa tämä kuva kun se kertoo kuinka hieno paketti tuli ruusukkeen kera, naurua riitti paketin tiimoilta. Tämän lisäksi veimme ystävälleni joka harrastaa myös korttien tekoa, askarteluvaunut, samanlaiset mitä minullakin on.  Vaunuihin keräsin kaikenlaista askartelutavaraa, stanssasin kuvioita ja  laitoin vielä mukaan muutaman laatikon säilytystä varten. Oli hyvin yllättynyt lahjasta, paljon sai hienoja lahjoja,  meidän hiukan erilainen 

Eilen mökiltä kotiin tultuamme oli aloitettava korttien teko ja leikkasin korttipohjia kun huomasin valkoisten cabini mallien olevan loppu ja kohta aloitan niiden täyttämisen joulumatskuilla. Kiire tulee väkisinkin, mutta olen ajatellut että kyllä minä ennätän saada valmiiksi tarvittavan määrän kortteja.

Hieno aamu, hiukan on ollut yöllä pakkasta kun nurtsi on valkoinen ja auton ikkunat jäässä. Tuli tietoa että oli -5 aamulla.

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa toivotan.

Päivät mennä hurahtelevat nopeaan ettei kunnolla edes blogia ennätä päivittää, käyn välillä kurkkimassa muiden blogeissa heidän kirjoituksiaan ja kuviaan.   Tulimme tänään mökiltä kotiin ja ajattelin muutaman kuvan laittaa ihanista valkohäntäkauriista joita näimme. Mies huomasi ne ja pysäytti auton että pääsin kuvaamaan.

Varovasti nousin autosta ja ekaksi kuvasin auton katon yli jos vaikka lähtisivät heti karkuun, sillä minut huomattiin heti kuten tuijotuksista näkyy.

Yritin hiipiä hiukan lähemmäksi, eivät karkuun lähteneet,

tässä olevat hännän heilautukset ovat eräälle valkoiselle pakettiautolle joka ajoi ohi.

Olisikohan tämä isä joka minua koko ajan tuijotti, toiset juoksentelivat, emä ja 2 vasaa, niinköhän niiden lapsia nimitetään 

Tässä koko perhe kuvassa

taisivat saada mustan pötkön tuijotuksesta tarpeekseen, nostivat hännät pystyyn ja loikkivat

metsän pimentoon. Olihan hieno elämys nähdä ja muutama kuvakin saada, vaikka eivät kovin kummoisia.  Kyllä nauratti tuo hännän pystyyn viskaaminen, olen kerran aiemmin nähnyt pimeällä kun auton valot osuivat valkoiseen häntään, hyvin heijastui.

Viikonloppuna olen käynyt tuhlaamassa, ekaksi torstaina  Ikeassa ja Sinellissä,  perjantaina ajoimme Hollolaan, Charlotassa kävin ostamassa kaikenlaista paprua ja kartonkia, kerron tarkemmin kun olen ottanut kuvia ostoksistani.

Torstai-iltapäivällä lähtiessämme kohti Hämettä ei ollut lumesta tietoakaan. Naapurista saamani pelargoniat pakattiin autoon, oli jo viime hetket ne sisälle saada.

Näin kauniita kukkia vielä oli ja eihän tällaisia ihanuuksia voi poiskaan heittää ja pakkasen antaa niitä palelluttaa. Ensin laitoimme ne mökillä kaiteelle odottamaan sisälle pääsyä, ulkona oli vielä ihan hieno syksyinen sää ja sisälle oli raivattava tilaa parille pitkälle laatikolle. Saimme kukkalaatikot lainaksi talven ajaksi niin ei tarvinnut muuttaa kukkia uusiin purkkeihin.

Minusta nämä kukat ovat ihanan värisiä ja toivon

näiden pelargonioiden säilyvän talven yli jotta saisin nauttia niiden kukista ensi vuonna.

Tässä näkyy osa kukista jotka on laitettu ikkunoiden eteen talven ajaksi, en koko “ihanuutta” viitsinyt kuvata oli sen verran sekalaisen näköistä, iso pöytä ja senkki täynnä kukkia. Osan pelargonioistani  jouduin leikkaamaan, etualalla kuvan ylänurkassa hiukan näkyvä on vielä leikkaamatta, kukkii niin kauniisti en raaskinut leikata.

Seuraava aamu mökillä olikin hiukan erilainen, lunta oli tullut ihan kunnolla ja siksi emme lähteneetkään Hollolaan Charlottaan käymään vaan käväisimme

joen rannalla katsomassa mitä sinne kuului. Juuri kun pääsimme perille alkoi lunta tupruttaa

oikein kunnolla ja tuuli teki ilmasta purevan, ei ulkona kauaa viitsinyt seisoa kuvaamassa, muutaman kuvan otin jotta näkee miten hämäräksi lumimyräkkä ilman teki.

Koivujen lehdetkin saivat lumipeitteen, madoille jää nakerrettavaa.

Eilen tulimme kotiin ja talvi loppui ennen Hyvinkäätä, täällä etelämmässä ei ole lumesta tietoakaan, onneksi, sillä haravointi jäi vielä kesken. Suurin osa vaahteran lehdistä on saatu haravoitua, koivujen lehdet vielä maassa, ehkä niistäkin suurimman osan saamme haravoitua tässä lähipäivinä.

Kuljetin taas korttitarvikkeita mökillä    en niistä mitään ennättänyt tehdä, niin paljon oli siellä muuta askaretta.  Paljon olen mielessäni malleja suunnitellut ja ensi viikolla niitä ajattelin toteuttaa kun alkaa syysaskareet olla tehtyjä. Täytyy vaan tyytyä niihin tarvikkeisiin mitä kotona on kun en saanut viimekertaiselta hankintareissultani kotiin tuomisiksi kuin pienen osan mitä olin ajatellut ostaa, eikä vieläkään ole tullut ilmoitusta että tilaamiani tavaroita olisi tullut.

Hyvää sunnuntaita toivotan.

Vielä muutama kuva retkeltämme Marketanpuistoon.

Tällainen ihanuus löytyi, hienot värit ja aurinko  antoi lisää hehkua  ja keveyttä. Kuvia klikkaamalla näette ne suurempina.

Keltaista väriä

myös löytyi, näitä oli aikoinaan Töölön rantapuutarhassa,

samoin näitä

kauniita kukkia, pidän paljon tämän pienen pienistä kukista, nimet ovat hukassa

Maksaruohot kukkivat mahtavasti,

useammassakin paikassa,

lähempi tutkiskelu tuo esille niiden kauniit värit.

Syysasterikin oli avannut kauniit kukat nähtäväksi.

Töyhtöjä muutama vielä värikkäänä, suurin osa jo rusehtavana.

Tämän on pakko olla jättimäinen kalliokielo, sillä meidän kielot ovat pieniä näiden rinnalla.

Ihania, aivan unenomaisia kukintoja näissä ruohoissa, en näemmä kovin selvää kuvaa saanut, ehkä ei ollut tarkoituskaan

Värejä löytyi lisää vaikka kukat ovatkin jo kuihtuneet.

Pieniä kauniita yksityiskohtia löytyy kunhan malttaa pysähtyä katsomaan tarkemmin.

Nämä puut aivan hehkuivat sinistä taivasta vasten, oli ihana päivä retkeillä.

Kyllä syysvärit osaavat olla kauniita kuten tämänkin pienen puun.

Olen todella iloinen että menimme ystäväni kanssa tuonne puistoon kuvaamaan, sain kauniista kasveista kuvia ennen pakkasten ja lumen tuloa. Lunta ja kurjaa ilmaa on luvattu tälle päivälle, saa nähdä tuleeko tänne etelämpäänkin, en niin kovin välittäisi kun aiomme suunnistaa mökille päin.

Eilen käväisin Helsingissä, oli tapaaminen entisten työkavereiden kanssa, 27 meitä kokoontui ja kiva oli tavata pitkästä aikaa.

Olen tainnut tulla hitaaksi kun tuntuu että niin paljon on asioita mitä pitäisi tehdä, enkä enää kehtaa kortteilusta kirjoittaakaan kuinka laahaa jäljessä, ensi viikolla pitää ryhdistäytyä ja alkaa niitä väkästämään oikein kunnolla.

Hyvää torstaita toivotan, olkaa varovaisia liikenteessä.

Taas löysin yhden kasvin jonka haluaisin, tämäkin on kuvattu Marketanpuistossa.

Olimme jo pois lähdössä kun huomasin hiukan sivummalla  valkoisia marjoja ja kauniin  värisiä lehtiä puussa, pitihän sitä puuta tarkemmin  tutkia.  Puutarhuripoika huristeli ruohonleikkurilla puun ympärillä, mutta uskalsin muutaman kuvan napata tästä ihanuudesta.

Ihastuin heti ja ajattelin että kotona täytyy hiukan googlettaa lisää tietoa

löytyykö  ja löysin puutarhamyymälöissä olevan myynnissä. Eikö teistäkin ole kaunis, valkoiset marjat ja aivan ihanan väriset lehdet.

Nimikyltistä piti kuva napata ettei pääse unohtumaan Omistaako joku teistä tällaisen, minkälaisissa oloissa kasvaa ja viihtyykö miten?

Viikonloppua vietämme mökillä, pilvistä on, ei onneksi sada, toivotaan ettei päivemmälläkään, saadaan jotain pieniä ulkohommia tehtyä.

Kotona osan vaahteran lehdistä olen haravoinut, vielä eivät kaikki ole edes pudonneet, hienoa pientä silppua tuli kun leikkurilla lehtien päältä ajettiin.

Hyvää sunnuntaita toivotan.

Nyt on ollut niin sumua kuin aurinkoakin tarjolla. Harmittaa kun en ennättänyt saada hienoja sumukuvia perjantaina kun ajelimme kohti Nummelaa.

Nummelasta lähdimme ajamaan mökille ja suuntasimme Lopen kautta emmekä menneet moottoritietä. Matkan aikana oli hyvinkin sumuisia kohtia.

Välillä tuntui ettei näe edessä olevaa tietä laisinkaan ja pitihän hiukan kuviakin napsia.

Aina vaan tuli sumua enemmän ja enemmän,

jospa tämän mäen takaa hiukan sumu laantuisi ja niinhän se tekikin. Oli kyllä niin paikallisia sumupilviä, ensin ajattelin että joku polttaa lehtiä, vaan ei, kyllä se oli ihan luonnon sumua.

Eilen ei ainakaan meillä sumua näkynyt vaan aurinko paisto ja sai vaahteran lehdet

aivan hehkumaan keltaisina, kaunista oli.

Oli niitä lehtiä jo maahankin ehtinyt pudota, tiedossa seuraava urakka hilloamisen jälkeen taitaa olla

haravointi ja kannattaa aloittaa nyt kuivana aikana, on helpompi näitä isoja lehtiä haravoida, ei liisteröidy toisiinsa kiinni kuten ollessaan märkiä.

Löytyy meiltä vieläkin isompia lehtiä kuin vaahteran.

Nämä ei tänä vuonna tulleetkaan niin punaisiksi kuin viime vuonna. Punaisia pensaan lehtiä ajattelin mennä tänäkin vuonna kuvaamaan naapurin aidasta, olihan suuri pettymys kun olikin vaihtanut kuusen taimiin enkä saanut enää tänä syksynä hienoista puna/keltaisista lehdistä kuvia.

Meidän ruusupuskassa oli muutama killukka, hienot värit niissä,

kuten tässä yhdessä ompussa joka oli säästynyt linnuilta ja pysyi juuri ja juuri puussa, kuvaamisen jälkeen otin sen herkuteltavaksi, kaneliomppu oli.

Kaunis aurinkoinen päivä on luvassa tänäänkin, nyt jo aurinko paistaa. Ajattelin käväistä pitkästä aikaa askarteluliikkeessä, olen kiitettävästi kesän aikana pitänyt ostotaukoa, mitä hiukan netin kautta ostanut ja askartelumessuilta, en mitään suuria määriä. Saa nähdä mitenkä käy, toivotaan ettei suuren suurta summaa kerry ostoksistani. Aiomme ystäväni kanssa samalla reissulla hiukan “retkeillä”  otamme jopa eväät mukaan ja tietenkin kameran, katsotaan mihin eksymme.

Hyvää keskiviikkoa toivotan.

Kyllä se syksy on tullut, kylmääkin alkaa olla vaikka aurinko paistaa niin kauniisti.

Puiden lehdissä huomaa jo syksyn tuoneen värien vaihtumista, haapakin sonnustautuu keltaiseen asuun,

toinen puu jo hiukan edellä värien muuttumisessa.

Aurinkoisena päivänä aivan kuin loistaisivat nuo keltaiseen asuun sonnustautuneet puut.

Lepässä vihreät lehdet, se ei muuta väriään, paljon on myös pieniä käpyjä.

Puiden lehtiä jo pudonnut  ja vesi niitä vie eteenpäin

jokea pitkin kauaksi näkymättömiin. Nyt huomaa kuinka paljon erilaisia värejä luonnossa on,  joen varrella ei punaisia lehtiä näkynyt.

Aika mennä huristaa nopeaan ollaan jo melkein syyskuun lopussa. Tänäänkin aivan ihanasti aurinko paistaa muutama aste lämmintä, olikohan yöllä käynyt nollan alapuolella. Me kun olemme mäen päällä ei kylmä tule niin nopeaan kuin mäen alla oleville.

Kohta on meno hiusten leikkuuseen, miten tuntuukin että yhden yön aikana hiukset kasvavat niin että pitäisi heti päästä niitä leikkauttamaan   onneksi oli tänään vapaa aika ei tarvinnut pitkään odottaa.  Omppujen hilloamisen saan varmaan parin päivän kuluessa loppuun, aika monta purkkia ja rasiaa taas näyttää tulevan.

Hyvää keskiviikkoa toivotan, toivottavasti teilläkin paistaa aurinko.

Paljon on ollut vielä pieniä sirkuttajia pensaissa ja puissa, kohta ovat muuttomatkalla.

Tintistä jo kerroinkin kuinka innolla oli kanukassa ruokailemassa, oli siellä toinekin pikkulintu, pajulintu ( saa oikaista jos olen väärässä) kurkki oksien lomasta.

Paljon oli herkkuja tarjolla ja hyvä että putsaavat pensaista ötököitä. Tässä kanukassa ollut kova vilske, oksat heiluvat kun ruokailijoita riittää.

Kaunis tämä lintu on,

usein huomaamaton, ei näe lehtien lomasta.

Vikkeläkin on ettei kuvaaja meinaa kameran kanssa perässä pysyä, hetkeksi pysähtyi ja sain kuvia.

Omenapuussakin on syötävää, muutakin kuin omenoita, sinne pyrähti myös herkuttelemaan.

Täällä mökillä istun ja katselen ulos keittiön ikkunasta, puiden lehdistä suurin osa on jo vaihtanut väriä, tammi vielä vihreänä. Sateisen harmaan oloista, toivottavasti pitäisi poutapäivää.

Hyvää lauantaita toivotan.

Huomasin erikoisen kukan joessa aivan uintipaikkani vieressä. Kaunis oli ja en muista aikaisemmin sellaista nähneeni, kameran hain ja kuvan otin, ei niin selvää tullut, mutta näkee kumminkin kukan kauneuden.

Kotiin päästyäni alkoi nimen etsiminen ja löytyihän se,  sarjarimpi, moni kirjoitti sen olevan kaunis kukka ja samaa mieltä minäkin olen.

Samalla reissulla ihastelin jälleen kerran kuinka kauniita voivat  kärpässienet olla ja niitä tuntui tulleen lisää sitten viime käynnin.

Hienon värin ovat saaneet

ja jokainen hiukan erilainen.

Tämä oli hauskasti tehnyt altaan jossa vesi pysyi,

tämä allas jo hiukan hajoamaan päin, koivun lehti mennyt uimaan.

Tätä pojan kanssa ihailimme kuinka hieno väritys ja muoto, oikea taideteos.

Eilinen päivä olikin kiireinen, ensin tein ison satsin omppuhilloa, sitten käväisin uimahallissa vesijuoksussa ja hetken huilaamisen jälkeen tein illalla vielä yhden ison satsin hilloa. Vielä on omppuja iso määrä hillottavaksi vaikka olemme jakaneet niitä ystävillemme. Iltapäivällä varmaan jatkan hilloamishommaa kunhan käyn ensin torstai kahveilla ja sen jälkeen tapaan ystäväni jolle olen tehnyt hänen tilaamansa hääkortin.

Sade on toistaiseksi väistynyt ja aurinko pilkistelee, hyvä niin sillä ei se jatkuva sade ole kivaa, aurinko piristää mieltä.

Hyvää torstaita toivotan

Ollessani taas joen rannalla ihmettelin kun alkoi näkymään aika isoja renkaita veden pinnassa, ensin luulin kalan hyppivän.

Lähdin tarkemmin tutkimaan mikä siellä oli,

selvisihän se renkaiden tekijä, pulpahti veden pinnalle, huono olen tunnistamaan vesilintuja, kertokaa te paremmin tietävät mikä tämä kaveri on.

Mielenkiinto näkyi olevan

kummankin puoleista, tutkailimme toisiamme.

En kai ollut vaarallinen kun sukeltelu jatkui ja aina arvasin väärän ylöstulo kohdan vaikka kuinka katselin tarkkaan kuplien muodostumista sukeltajan liikkuessa veden alla.

Hauska sitä oli seurata kun ei kummemmin kiirettä ollut.

Nopeaa oli sukellus  kuvaan en  saanut kuin renkaat.

Taas pintaan, sanoin että hyvä siinä oli sukellella ei suurempaa vaaraa ole. Olisin kauemmankin aikaa seurannut kaveria, mutta sauna kutsui ja kyllä minäkin tutustuin joen veteen +12,5 oli mittarissa,  vähemmän kuin edellisellä kerralla. Poika ui hiukan pidemmän ringin kuin minä.  Mies sanoi että seuraavan kerran on sitten +10.

Eilen olin taas uimahallissa vesijuoksemassa ja saunomassa,  illalla väsytti kummasti kun uimakaverin kanssa saunoimme useamman kerran,  kyllähän siihen taas tottuu talven mittaan.

Tänään onkin oikein syksyinen päivä, niin tumma, sateinen ja tuuleekin, onneksi olen suunitellut sisähommia täksi päiväksi.

Hyvää tiistaita toivotan.