Akileija

Ruokabaarissa vielä riittää ruokailijoita, vaikka linnut vähentyneet huomattavasti, kaksi kurrea, tai ehkä kolmekin käy, ei ole selviä tuntomerkkejä, Töpöhäntää ei tänä talvena ole näkynyt.

Tällä kurrekaverilla on omanlaisensa ruokailuasento. Toisin kuin kaverinsa joka roikkuu pää alaspäin, tämä kurre ei ole saanut kunnon otetta seinästä.

Sinnikkäästi roikkuu, välillä lipsuu niin että putoaa maahan asti.

Etkö  voisi laittaa sellaista seisontarappua tuohon hiukan alemmaksi, sillä tämä on aika hankalaa näin.

Vaikka kuinka yrittää erilaisia asentoja

niin lipsuu väkisinkin alaspäin.

Ei meinaa erottaa missä niitä siemeniä on.

Kokeilisit itse ruokailla näin hankalassa asennossa, menee kaikki syöty energia temppuiluun.

Kai sinne kurren vatsaan kumminkin jotain täytettä menee, kun aina uudestaan tulee keikkumaan.

Kaunista ja kylmää edelleenkin,  jää ulkoilut vähiin tällaisilla säillä, onneksi flunssa alkaa olla voitettu.

Hyvää lauantaita ja viikonloppua toivotan, toisilla hiihtoloma alkanut, nauttikaa joka hetkestä.

Kotona päivittäin katselen tinttien touhuja.

Tinteillä on aamumiettimisiä mitä minäkin harrastan kahvia nauttien.

Vielä hiukan hämärän vallitessa on mukavaa istuskella ja katsella tuleeko tänään aurinkoinen päivä.

Sitä kumpikin toivomme, aurinko kummasti lämmittää kylminä pakkaspäivinä.

Nyt se aurinko paistaa, eikö olekin kivaa kyselee tintti

ja siitä olemme samaa mieltä.

Ruokaakin on tarjolla pitäisköhän syödäkin eikä vain ihailla auringonpaistetta. Nämä kuvat ovat eiliseltä päivältä.

Tänä aamunakin tintit istuivat oksilla, kylmää on, vaikka ei niin kovaa pakkasta mitä parina edellisenä aamuna, mutta kyllä nytkin tintin varpaita paleltaa.

Onneksi on tuolla alempana ruokaa tarjolla

kunhan vain sinne tarkenisi mennä, nyt ovat varpaat hyvin suojassa ja lämpimässä höyhenpeitteen alla.

Vähentyneet ovat linnut ruokabaarissa, toivottavasti kylmä ei ole tehnyt tuhojaan.

Kurrekin kävi aamupalalla, ei vaan osaa oikein kunnolla roikkua syödessään, näyttää aina kovin vaikealta sen ruokailu.

Aurinko taas alkaa paistamaan, se on hyvä, hiukan lämpöä antaa pikku kavereille.

Mitään ihmeitä en ole suunnitellut täksikään päiväksi, korttien tekoa, mankeloin ja niitä tavallisia kotitöitä teen.

Hyvää torstaita toivotan.

Me kurren kanssa haluamme toivottaa teille

oikein hyvää ystävänpäivää.  Kylmää on ulkona, pikkukaverit siellä jo ovat syömässä, yksi kurrekin roikkuu ruokabaarissa.

Mitään ihmeitä ei ole tapahtunut, flunssa poispäin menossa, olen viettänyt hiljaiseloa,  kortteja pitää taas alkaa väkertämään pikkuhiljaa.

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa toivotan.

Nyt ovat kurret alkaneet käydä joka päivä ruokabaarissa, kiva niiden touhuja on seurata.

Joskus tuoksut ovat niin voimakkaita, että niitä on ruokailun välissä käytävä

haistelemassa, onko kilpailija, vai olisiko ehkä tuleva puoliso

Tämä on muotia tänäkin vuonna,

joskus pääsee ote hiukan lipsumaan, jos nopea on, ei  putoa kokonaan.

Sitten on päivän mietintäistunto menossa.

Puun runkoa ylös ja alas, meno on monesti niin vikkelää ettei kuvaaja pysy perässä.

Pysähdys ja  hyppy ruokabaarin katolle, jonka kuvaaja mokaa useimmiten, yhden kerran olen onnistunut hypystä saamaan kuvan, sellaisen siedettävän mistä hiukan selvääkin saa.

Mitähän kurret miettivät kun katolla istuvat pitkiäkin aikoja.

Tämä paikka on ilmeiseti turvallinen istua puun runkoa vasten ja tehdä pienet pesut.

Miten niin syönyt liikaa, älä ollenkaan yritä, sinä et tiedä että sivulta alkavat takatassut,

katso nyt tarkkaan. Ihan harmittaa tuollainen kommentti, niin että häntääkin pitää vispata.

Olen myös oppinut talipötköllä käymään, eikös onnistukin hienosti.

Seuraavana päivänä lisää, toiselta puolen puuta.

Jotain hyvää oli piilotettu ja onneksi löysin ennen tinttejä ja tikkaa.

Kiva kun  nuo pikkukaverit käyvät ilostuttamassa, kun en vielä ulos pääse menemään, hiukka tietenkin harmittaa kun niin hieno päivä tänäänkin on,  kylmää on, pakkanen kiristynyt.

Hyvää torstaita toivotan.

Joskus elämään tulee niitä valonpilkahduksia,

kuten nämä tulppaanit. Mieheni toi minulle tulppaanikimpun sunnuntaina ilostuttamaan oloani. Hän tietää, että keltainen on kukissa lempivärini kyllä muutkin värit ovat kauniita.

Taas sitä lunta tulee taivaalta, olihan käytävä terassilla pari kuvaa nappaamassa.

Mihinkähän sitä lunta kohta laitetaan, vielä kun katolta loput lumet rojahtaa tähän niin ei taida kohta nähdä lumikasan yli.

Yön aikana on puiden ja pensaiden oksat saaneet

paksun lumipeitteen. Kurrekin oli jo ennättänyt käydä aamupalalla.

Nyt on vaan tyydyttävä näihin oman pihan lumikuviin, muutaman päivän kun maltan odottaa niin ehkä sitten pääsen taas vähän muuallekin.

Hyvää tiistaita toivotan.

Eilisen päivän piristys oli talipötköä syövä pikkutikka.

Halusin tuon selän värityksen kuviin

niin oli mentävä ruokailutilan ikkunasta

kuvia napsimaan, sillä pikkutikka tuntui olevan hyvin aran tuntuinen.  Ei kauaa viihtynyt kun lensi pois, eka kerta tänä talvena kun näin, muistaakseni viime talvena en ollenkaan.

Lauantaina käväisin Masalassa askartelutapahtumassa,  näin tuttuja,  kiva oli nähdä ja  jutella. En paljoa euroja tuhlannut, kartonkeja ostin, oli edullisia ja kivan värisiä.

Flunssapöpö iski tässä oikein kunnolla, paikkoja särki jopa hampaitakin. Kai se pääsi iskemään kun kaikenlaisten tapahtumien jälkeen huokaisin helpotuksesta. Mietinkin että kuinka voin olla niin väsynyt ja sehän sitten selvisi.

Kurret vipeltävät pitkin hankia,  puiden oksia ja runkoja, niistä joskus myöhemmin nyt menen lepäämään.

Nyt ovat  kurret tulleet meillekin  aterioimaan, usein aamulla aikaisin ettei kunnon kuvia saa.

Tässä yksi aamulla kävijä.

Ovat myös löytäneet levähdyspaikan työhuoneeni ikkunan edessä olevista pensaan oksista.

Nopeita nämä kaverit, tämäkin mennä viuhtoi paikasta toiseen kovaa vauhtia.

Tuli sentään hiukan poseeraamaan kuvaajalle, kovin on kosteaa, korvat ja häntä märkinä.

Pahus kun herkkupötkö on vaikeassa paikassa, hiukan siitä herkkua saa jos oikein kurkottaa.

Kun sillä mustalla mötikällä koko ajan osoittelet menen piiloon.

Taitaa olla parempi mennä kokonaan naapurin puolelle, en ole vielä tottunut tollaiseen mustaan kaveriin, onkohan se vaarallinen.

Tänäkin aamuna aikaisin kurre oli syömässä, istuskeli ruokailun jälkeen rauhassa katsellen ympärilleen.

Äsken kun tulin torstain kahvitapaamisesta, yksi kurre oli naapurin ruokabaarissa aterialla.

Märkää räntää räppää, ihan oli pakko ravistella pipo ja takki terassilla ennen sisään tuloa.

Taivaalla kauniita värejä, en vain oikein onnistunut niitä tallentamaan.

Perjantaina oli  kaunis päivä laskiessamme äidin uurnan isäni viereen.  Sellainen sininen tunnelma välittyi auringon jo hiukan laskiessa.

Lauantaina käydessämme pojan kanssa asioilla ja takaisin  mökille ajaessamme taivas oli mahtavan sininen,

tummempi metsän reunasta ja vaaleni ylöspäin. Yritin saada kuviin sitä sinisyyttä, aina vaan tuntui olevan sähkölankoja edessä, pari kuvaa onnistuin ilman lankoja nappaamaan.

Ihastelimme pojan kanssa sitä sinistä tunnelmaa minkä luonto meille näytti.

Huomaa, että kevät on tulossa, niin hienoja päiviä ollut, tänäänkin aurinko paistoi,  ihanasti tintit laulaa liversivät.

Mökillä leikkasin 3-D kuvia valmiiksi koottavaksi kortteihin, kiva kun oli muutama uusi kuva, kummasti innostaa ideoimaan.

Ihanaa, kurrekin tuli kyläilemään, tai oikeastaan kaksikin, mutta toinen lähti nopeaan pois, eivät tainneet olla kavereita. Kuvat eivät kovin kummoisia ole, kun ikkunat heijastivat, mutta jotenkin selvää saa

Huomasin kurren tepottavan ruokabaarin katolla, ei oikein osannut mennä syömään ja liukaskin oli tuo uuden baarin seinä.

Hetken liukasteli ja sitten sai pitävän otteen, johan ruoka maistui. Täytyyköhän hiukan hioa karheammaksi tuota seinää.

Sitten kovaa vauhtia työhuoneeni ikkunan edessä olevaan määntyyn, siellä oli kaverikin kisailemassa. Tässä taitaa olla pienet venytykset menossa.

Sen jälkeen samoille oksille istumaan missä aikaisempinakin vuosina kurret ovat

ottaneet pieniä päivätorkkuja, niin taisi tämäkin kurre ottaa torkut 

Sitten taas syömään, oli aika nopea liikkeissään,  kuvaaja meinasi jäädä toiseksi ja kuvista  tuli suurin osa sutta ja sekundaa

Sain eilen ison paketin askartelujuttuja, kuvaan niitä ja laitan myöhemmin  tänne teille nähtäväksi, ehkä viikonloppuna,  mihin rahani taas sain haaskattua.

Vielä on yksi raskas päivä edessä, huomenna laskemme äidin uurnan isän viereen Tarinmaalle, Pyhän Laurin kirkon hautausmaalle.

Tänään onkin aika kipakka pakkanen,  toivottavasti huomenna on hiukan lauhempaa.

Hyvää torstaita toivotan.

Lauantaina kokoontui pieni sukulais- ja ystäväpiiri jättämään hyvästejä äidilleni. Pelkäsimme kovaakin lumisadetta, onneksi sade meni ohi aamun aikana, saimme hienon lumikorttimaisen päivän.

Otin kuvan kirkosta ennen tilaisuuden alkua, paksun lumipeitteen alla on hautausmaa. Äitini tuhkataan niin hän jatkoi matkaa siunauksen jälkeen.

Kuvasin kauniita kukkia, nämä olivat pöydällä äitini kuvan vieressä.

Tummanpunaisia ruusuja pöytäkoristeina, äitini ja isäni rakastivat punaisia ruusuja.

Meillä oli toive, että vain yksi kukka jos halusi kukalla muistaa. Toin kukat kotiin ja kuivatan ne,

viemme uurnan laskun yhteydessä haudalle.  Paljon kauniita

kukkia, hyvin ovat säilyneet

matkan kotiimme saakka.

Ruusu on kaunis kukka,

kuten syreenikin, tämä kukka oli laitettu ruusun kanssa, hyvän ystäväperheemme miehen toivomus.

Kaunis ja lämminhenkinen tilaisuus, moni muisteli  asioita mitä olivat kokeneet äitini kanssa, useimmat muistot olivat heidän lapsuudestaan. Pidin paljon papin puheesta, puhe oli äitini oloinen.

Meille tuli sunnuntaina mahdollisuus päästä käymään tässä ihanassa pienessä kirkossa, oli messu jonka toimitti sama pappi joka edellisenä päivänä oli  siunannut äitini. Jäimme vielä messun jälkeen kirkkokahville.

Hiukan on tyhjä ja väsynyt olo, vielä on hetki odotettava jotta voimme laskea uurnan ja jättää lopulliset jäähyväiset äidilleni.

Hyvää maanantaita ja alkavaa viikkoa toivotan.