Akileija

Ollessani taas asioilla kylällä silmänurkassani häämötti jotain keltaista. Voi tällainen ruusurykelmä se oli, en ollut muutamaan päivään tässä kohtaa käynyt ja nämä keltaiset ruusut olivat innostuneet oikein kunnolla kukkimaan. Hiukan on jo paras kukintavaihe ohi, mutta kyllä vieläkin oli katsottavaa. Minun ruususuosikki on keltainen ruusu. Seurakunnan ruusuja ovat.

Ei tietty kamera ollut mukana, äkkiä kotiin hakemaan, uusi täysi akku kameraan ja takaisin sillä aurinko paistoi ja oli luvattu sadetta joka voisi tärvellä ruusunkukkia. Täytyy näemmä ottaa kamera mukaan joka kerta kun autolla lähden liikkeelle.

Minä tietty kiersin ja kaarsin ruusuja, ihastelin ja kuvasin

vielä löytyi kuvattavaa

eivät kaikki ylikukkineita

tässäkin yksi kaunis yksilö.

Mieleeni tuli että olisiko tullut viime käynnin jälkeen seurakunnan kasveihin lisää kuvattavia, eli kukkia auennut. Ilokseni olihan siellä taas uusia vaikka kuinka, minulle outoja. Paljon oli pieniä kukkia auennut, tässä yksi niistä.

Kauniita hiukan lilaan päin vivahtavia.

Tässä sitten mielenkiitoisen värinen pensas, hiukan tuli syksyinen väriloisto mieleen.

Entäs nämä hedelmät tai siemenet, keskellä muuta kasvillisuutta oli, kuihtunut varsi sojotti niiden yläpuolella.

Näissäkin kukinnoissa mielenkiintoinen väri

tässä enemmän kuvattuna, hiukan keltaista ja oranssinpunaista.

Lisää pieniä kukkia, mieleeni tuli harsokukka, ei kumminkaan ollut.

Nämäkin kauniina mättäänä piristämässä vihreän keskellä.

Ja sitten tällaisia hauskan näköisiä, ehkä jotain neilikkalaatua

Pitkänä rivinä kameran linssin läpi kuin lumihiutaleita.

Tässä samoja vielä nuppuasteella.

Vielä valkoisia

hentoja silmäniloja.

Tässä oli osa eilistä saalistani kameraan tallennettuna. Joku voi ajatella että ettenpä paljoa kukkia tunnista, mutta niitä on niin paljon erilaisia ja myös uusia lajikkeita.

Nyt jo aurinko paistelee, mutta tätä aloittaessani sadetta vielä taivaalta tuli ja ajattelin näiden viihdyttävän sateisena päivänä. Kyllähän muualla vielä voi sataakkin kun katselin sääkarttaa.

Muok. Eipä tuo aurinko kauaa viihtynyt, nyt taivas harmaiden pilvien peittämänä.

Seuraavaksi suuntasin kirkkoa kohden ja ihastelemaan sen ympärillä olevaa kasvillisuutta.

Kiviaidan päälle oli istutettu kauniita valkeita ruusuja.

Ihastuin näihinkin ruusuihin ja kun lähemmin

katselin niin huomasin niissä olevan kauniin ison keltaisen keskustan.

Maksaruohoa oli myös laitettu kasvamaan

ja aika kuivassa paikassa se viihtyykin, kuten tässä kivenkolossa.

Näitä väriläiskiäkin löytyi

kaunistamassa vihreiden puiden ja pensaiden lomassa

kuten tämäkin tuo mieleen auringon keltaisuudellaan.

Pikkuinen kivirikko kukki kauniita punertavia kukkia.

Sinistä ei myöskään oltu unohdettu, vaan tällainen rykelmä löytyi, outo kukka minulle.

Samantyyppinen kukka kuin sammalleimussa, on vaan pidemmässä varressa.

Onkohan sukua sammalleimulle.

Myös tämä matala kasvi kukki oikein innoissaan.

Näin paljon löytyi pienellä kierroksella kirkon läheisyydestä, vielä jäi joitain kuvaamatta. Näitä voi näin sateisena päivänä katsella ja nauttia kuinka kauniita voivat olla. Ainakin meillä sataa ja luonto saa kosteutta.

Taidanpa joku kerta etsiä kirkon puutarhurin ja kysellä noiden muutaman kasvin nimeä.

Viikko sitten perjantaina lähtiessäni taas kävellen kylille fysikaaliseen ajattelin ottaa kameran mukaan ja vähän tutkailla mitä kasveja matkan varrelta löytyy ja löytyihän sieltä, muistaakseni otin 219 kuvaa, tietenkin samasta kasvista useammankin. En aio nyt niitä kaikkia tähän pötkönä laittaa, vaan valikoiden ja jatkokertomuksena muuten kukaan ei jaksa katsella kaikkia ja kätenikin voisi sanoa vastalauseen pitkästä kirjoituksesta.

Menomatkalla halusin ottaa tästä sireenipuskasta kuvan, siksi oikeastaan kameran mukaan otinkin.

Toisella puolen kävelytietä on tämä kuusama josta huomaa, että meillä pitkään ollut kuivuus on kuihduttanut kukkia.

Tässä välissä kävin fysikaalisessa ja sieltä kotiinpäin lähtiessäni on lasten aidatun leikkipaikan ympärillä aivan ihania ruusupuskia, tässä niistä kuva.

Hiukan lähempää kukista

kuinka ihania kerrottuja vaaleanpunaisia ovat.

Vieressä on toisenlaisia ruusja,

kauniita nekin, hiukan tummempaa väritystä vaaleissa lehdissä.

Seuraavan kulman takana onkin sitten ihan erilaisia kukkia, jykeviä taivasta kohden takanakasti kurkottavia jalostettuja sireenejä.

Läheltä otetussa kuvassa näkyy kuinka vieri vieressä nuo kukinnot ovat ja kurkottavat taivasta kohden. Erikoisen näköinen sireenipensas.

Tässä tälle päivälle kertomusta matkani varrelta. Toivottavasti sain edes hiukan välitettyä kuvin siitä kauneudesta jonka itse koin. Jatkuu……….

Juhannusruusuista osa on auennut ja taas kameran kanssa niitä ihastelin.

Tässä kaksi sisarusta poseeraa.

Hiukan sivuprofiilia myös.

Tätä odotin, sopivaa kohtaa auringolta ruusuun nähden. Olen tämän saman kuvakulman kanssa leikitellyt aikaisempinakin vuosina vanhan järjestelmäkamerani kanssa, eri ruusu vain, nyt tämän uuden digini kanssa. Kuinka kauniisti aurinko siivilöityy kukan terälehtien kautta.

Ei tämä ollut ainut kukka jonka kanssa leikin