Akileija

Tämä voi olla viimeinen kerta kun näitä ruusuja kuvaan tänä vuonna, ovat jo hiukan varistaneet terälehtiään. Näin mahtavaksi kukkamereksi ovat innostuneet kukkimaan.

Kuten Kärhönkin kanssa niin en paljoa tänne selityksiä väliin laittele.

Tässä on toinen vähän alempana, aidan välistä näkyy hiukan noita aikaisempia ruusuja.

Tämäkin alkanut samanmoiset ruusukukinnot

kuin tuo toinenkin ruusupenkki.

Olen saanut muiltakin vahvistusta, että tänä vuonna on ennätyksellinen ruusuvuosi, ei muuten voi näin mahtavasti kukkia kuten tässäkin nämä vieri vieressä.

On taas vähäksi aikaa makusteltavaa näissäkin ruusuissa.

Tänään sain oikein kunnon annoksen kukista, niin paljon erilaisia kauniita sain kuvatuksi. Nämä ruusut ovat siitä ei suunnitellusta kuvauskohteesta, yksityisen kodin pihasta jossa on myös paljon muita hienoja kasveja.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että tänä vuonna on hyvä ruusuvuosi.

Tässä taas näitä lähempää kuvattuja ja ihasteltuja kukkia.

Nämäkin sisarukset hienon punaisina.

Mutta katsokaa, kuinka voi olla näin paljon rykelmässä

ruusun kukkia.

Voitte vain kuvitella taas kerran ihastustani näihin kukkiin, ja todella nämä eivät olleet ainoat hämmästyksen kohteeni. Sainkohan yliannostuksen tänään kukkien kauneudesta, siltä vähän tuntuu kun olen tässä katsellut kuvauksiani ja niitä lajitellut eri kansioihin. Toistoa voi tulla jatkossakin moneen kertaan kun kerron kuinka kauniita kukat voivat olla

Tämä ruusu on ostettu äidilleni äitienpäiväksi ja toimme sen palvelutalosta meille kun ei viihtynyt enää sisällä. Vaihdoin isompaan ruukkuun ja saa olla ulkona terassillamme. Teki nupun jota katselin, että tuleeko mikälainen kukkanen.

Hämmästykseni oli suuri kun nupusta kuoriutui näin kaunis ihanuus.

Aivan kuin olisi samettia ja hienon värinen. Olen tosi onnellinen kun sain ruusun uudelleen kasvamaan ja kukkimaankin.

Tänään pidän taukoa korttien teossa kun ajattelin antaa käden olla rauhassa kortteilulta. Fysioterapeutti sanoi edistystä tapahtuneen, jospa tuosta kädestä joskus tervekkin saataisiin. Olisihan se ihanaa kun kuntoutuisi ja säryt lakkaisivat.

Nämä kuvaamani ruusut ovat miniälleni onnitteluruusuja opiskelemaan pääsyn johdosta. Viime viikolla sai tietää päässeensä erääseen hakemaansa opiskelupaikkaan ja eilen tuli toinen jännityksen aihe myönteisenä päätöksenä.

Kyllä se aina on jännitystä elämässä

kun tuntuu, että hakijoita on paljon ja joihinkin paikkoihin todella vaikea päästä.

Nyt onnisti ja kaikki ovat tyytyväisiä

voi huokaista helpotuksesta tämän asian myötä.

Eilen tulivat kakun kanssa meille ja silloin juhlittiin ja nautittiin prinsessakakkua.

Sain luvan julkaista tämän tiedon blogissani

Ruusupensas täynnä kauniita pieniä valkoisia kukkia. Kuvasin tuttujen pensaan kun en ole siinä näin paljoa kukkia koskaan nähnyt ja niin sanoi omistajakin. Olen todennut katsellessani

ruusuja, niiden oikein rehottavan tänä vuonna, hyvä niin sillä on paljon kaunista kuvattavaa kuten tämäkin pensas talon seinustalla.

Puhtaan valkoiset kauniit pienet kukat. Mielenkiintoista katsoa kuinka paljon ensi vuonna tulee kukkia, toivottavasti silloin myös saadaan nauttia runsaasta kukkaloistosta.

Näitä ruusuja olenkin käynyt aikaisemmin kuvaamassa kun oli vain muutama auki.

Nyt mennessäni katsomaan oli avautunut paljon enemmän ja tässä osasta pensaista kuva.

Tietenkin kuvasin myös yksittäisiä ruusuja.

Nämä ruusut näin aikaisemmin kun ajoin ohi, mutta en ennättänyt silloin pysähtyä kuvaamaan. Nyt ajoin tarkoituksella samaa reittiä, pysäytin auton ja muutaman kuvan napsin. Hiukan on jo paras kukintavaihe ohi. Kahta erilaista lajia, toinen näkyy taempana.

Tässä lähempi kuva etummaisesta ruusupensaasta.

Nämä ovat taimmaisesta pensaasta.

Kuinka kaunis vaaleanpunainen sävy tässäkin ruusunkukassa.

Olen nyt moneen kertaan todennut, että kannattaa kanniskella kameraa mukana vaikka se hiukan painava onkin, sillä paljon on osunut kodalle hyviä kohteita.

Osa on vielä jemmassa, en kaikkia laittanut esille sillä lähempää kotia kuvasin myös paria ruusupensasta. Tänä vuonna kukkii ruusut mielestäni hyvin, sellaisiakin ruusupensaita on runsaassa kukassa jotka ovat vuosia kukkineet heikosti.

Keskiviikkona onneksi kamera oli taas mukanani kun käväisin kylillä. Olen sen jo oppinut että se kannattaa pitää mukana mahdollisuuksien mukaan.

Kai minun täytyisi laittaa tänne jatkuva kirjoitus ihania kukkia, sillä taas oli avautunut erilaisia kauniita kukkia joista tässä kuvia.

Ruusupensaissa

oli avautunut

muutamia kukkia joita

tallensin kameraani.

Valkoisia kukkia näissä

pensaissa.

Tällainen väritykseltään hiukan punertavan ruskea

pienet keltaiset kukat.

Pitkät rivit

pensaita

valkoisine

kauniine kukkineen.

Tässä lähietäisyydeltä tutkielma.

Onneksi eilen otin nuo kuvat, sillä äsken kun käväisin samoilla paikoilla, satoi eikä ollenkaan kukkien kuvaukseen sopiva ilma.

Yöllä ukkonen paumautti oikein kunnolla ja viilensi ilmaa nyt on vaan jotain +13 oikein heinäkuinen sää !!

Kävin kuvaamassa ruususta auenneen kukan jonka nuppuisena tänne laitoin aikaisemmin.

Ei onneksi ollut niin paljoa satanut, että olisi tuhonnut tätä kukkaa. Kauniit värit eri vivahteissa, hiukan huomaa sateen jäljet.

Vanha ruusupensas pihallamme on taas alkamassa kukkimaan. Tämä on toinen avautumassa oleva nuppu. Nyt vaan on harmillista kun lupailevat sadetta ja ruusunkukat eivät siitä yhtään pidä. Muutamana sateisena vuonna ovat useat nuputkin mädäntyneet ennen avautumistaan.

Kauniina aurinkoisina kesinä on pensas ollut aivan mahtava, vaaleanpunaisia kukkia täynnä ja tuoksu kuten ruusun kuuluisikin tuoksua. Eilen illalla kävin haistelemassa nenä kiinni kukassa. Tänä vuonna jäi vähän huonolle hoidolle kuivien oksien karsiminen, käteni ei oikein antanut leikata, ruusu sen minulle antoi anteeksi ja on paljon nuppuja odottamassa aukeamista.

Monta kertaa ohikulkijat pysähtyvät pensaan luokse ja ihastelevat sen kauneutta ja nuuhkivat tuoksua, on aivan kävelytien vieressä.

Muok. Tuossa ruusukortissa (30.6.) oleva kuva on otettu tästä ruusupensaasta muutama vuosi sitten.

Tämä ruusu taitaa olla paljon sitkeämpi kuin minä. On nimittäin sellainen tunne ettei huvita paljon mikään, pitäisi tehdä kortteja. Otin jo paritkin kuvat esille ja ajattelin tehdä niistä 3-D/CD kortteja kun vein päivällä täydennystä myyntiin ja meni viimeiset CD kortit. Olin fysikaalisessa ja sitten menin parturiin kun ajattelin että täytyy karvalakki saada päästä pois. Sitten on vain laiskottanut.

Tämä ruusu joka kasvaa seinustallamme on sitkeä, pariin kertaan sitä vuosien varrella hävitetty, aina kasvaa vaan juurista lisää.

Pari vuotta nyt vain tuettu sitä ettei ihan kaadu maahan.

Äsken sitä katselin että aika paljon on lykännyt kukkia ja ihan kaunishan tuo on.

Kurkottelee vähän sinne sun tänne. Ehdotin miehelleni, että tehdään siitä ruusuportti ja annetaan sen olla paikallaan.

Kauniit yksinkertaiset kukat siinä on ja sitkeydellään hellytti minut. Nyt vain tukikaaria hommaamaan.