Kaunis Mustialanruusu

Sade ei sentään ole kaikkia Mustialanruusun kukkiani  tuhonnut, useassa nupussa on paljon ruskeaa ja jotkut eivät varmaan avaudu koskaan kunnolla.

Kotiin tultuani kävin muutaman kuvan ottamassa,  sillä huomiseksi on taas sadetta luvattu niin voi olla ettei ole silloin ruusuista  mitään kuvattavaa. Minusta nämä kukat ovat todella kauniita

ja tuoksuvat ihanalta, niitä aina välillä käyn nuuhkimassa,

pitää vaan katsoa että joku muukin on voinut ihastua kukkiin, kuten tämäkin kaveri vetelee autuaita unia ruusuvuoteella. Hauska tuo väritys, ihan kuin silmät ja kulmakarvat sieltä kurkkisivat. Kimalaiskuoriainen taitaapi olla.

Punaisia ruusuja tälle päivälle

Ajattelin näiden punaisten ruusujen olevan sopivia tälle sateisella päivälle, naapurin seinustalla kasvavat ja joka vuosi on niin ihania kukkia.

Olen saanut luvan käydä kuvaamassa, tämäkin juuri avautumassa oleva on hyvin kaunis.

Kyllä nämä toisetkin

kauniita

ovat, kuten tämäkin.

Aamusta aikaisin on sade pitänyt hereillä, kyllä säätiedotus piti paikkansa ja nyt tuulee ja sataa niin ettei rännit vedä vaan suoraan räystäältä räiskii vettä maahan. Eilinen pelargonien siirto oli hyvä oivallus, sillä nyt niiden   kukista olisi suurin osa tärveltynyt. Siirsin äsken ison valkoisen amppelikukan terassin päydälle kun on niin leveä että räystäältä tuleva vesi osui kukkiin ja pelkäsin niiden vaurioituvan.  Kahta kukkapensasta en huomannut tai edes ajatellut että täytyisi tukea, siellä isot töyhtöangervot ovat levällään, toivottavasti eivät ole menneet poikki vaan saan ne sateen jälkeen tuettua.

Katselin sadetutkaa ja vielä on suuressa osassa maata poutaa, täällä rannikolla on oikein syksyinen keli.

Hyvää torstaita toivotan, pitäkää itsenne kuivina jos sadetta saatte.

Pieniä ruusun kukkia, olisikohan Valamon ruusun

Mökillä oli avannut muutama ruusu kukkia, ovat olleet oman onnensa nojalla rinteessä kallion kupeessa. Äitini sinne rinteeseen jokus ruusuja istuttanut, jotkut kuolleet, mutta muutama siirtynyt aivan kallion viereen kasvamaan.

Tietenkin minä kiipesin katsomaan kameran kanssa. Olen tutkaillut muutamilla sivuilla ruusujen kuvia ja aivan kuin nämä olisivat Valamon ruusun kukkia.

Tässä toinen kukka avautumassa. Täytyy istuttaa ainakin osa parempaan paikkaan. Ihmettelen niiden sitkeyttä, kuuma paahteinen rinne eivätkä ole saaneet muuta kastelua mitä taivas on antanut. Näiden ruusujen äiti on istutettu ainakin yli 40 vuotta sitten. Olen tontilta löytänyt toisenkin ruusun, kasvaa syreenipensaan juurella, vaalean punaiset kukat ja tuoksu on voimakas, muistuttaa hiukan juhannusruusua.  Kukat eivät vielä ole avautuneet, sekin varmaan täytyy siirtää ettei jää toisten kasvien jalkoihin, kun on näinkin pitkään sinnitellyt.

Keltaisia ruusuja

Lähdin kylille hoitelemaan muutamia asioita ja kamera tietenkin mukana.  Ajattelin myös mennä erääseen paikkaan kuvaamaan, mutta oli niin kuumaa, varsinkin kauppakassi jolla liikuin vei kaikki mehut lähteä mihinkään, +50 ylittyi reilusti ja ei ole ilmastointia niin en sitten muualle mennyt vaan kylän keskustasta kuvasin hiukan.

Kirkon edessä olevat ruusut olivat jo hiukan yli kukkineita, joitain sieltä poimin kameraani.

Ruusuissa on aivan kuin olisivat tehneet pikakukinnan, pitkään odottivat lämmintä sitten tuli oikein puhinalla niin ruusutkin mielestäni nopeuttivat kukintaansa, vai onko vain luuloa.

Kauniin keltaisia ovat ja tietenkin joku muukin taas samoilla apajilla.

Mietin kotiin tultuani, että on sitä ihan höpsö,  hikinen olo kuumassa autossa niin johan kotona äkkiä kahvia valumaan ja saunakin olisi hyvää tehnyt, nyt vain suihkuun menin, eli kaikkea kuumaa  olisin halunut oloa helpottamaan  ;-)

Ruusuja aamuauringossa

Aamulla katselin kuinka kauniisti aurinko paistoi ruusujen kukkiin, kameraa hakemaan ja kuvia ottamaan.

Tulee aina mietittyä kuinka paljon

kaunista luonto meille

antaa  kunhan osaamme pysähtyä ja nauttia niistä, kuten näistä postilaatikon vieressä olevista ruusuista.

Tänään taitaa tulla lämmin päivä +20 mittarissa, vielä ei hiostavaa vaan ihana aamuinen tuuli puhaltelee, nautin siitä ja hiljaisuudesta ei vielä ole paljon ääniä.  Hyvää torstaita toivotan.

Juhannusruusuja

Nyt ovat avautuneet meidän pihassa juhannusruusut, ihan oikeaan aikaan sillä tänäänhän on Jussin päivä.

Oikein kunnolla avautuivat kun

tuli lämmintä

ja vielä kaunis sininen taivas niin olihan niistä kuvia otettava, tässä teille ihanaisia, tuoksua en saanut mukaan.

Ruususta silmäniloa

Halusin tälle päivälle jotain ihanan piristävää ja olemme todenneet monen ystäväni kanssa että joka päivä on ystävänpäivä joten tässä teille kaunis ruusu jonka kuvasin viime kesänä Hatanpäänpuistossa.

Eilen illalla ystäväni Hämeestä soitteli ja puhuimme pitkän ajan kun kummallakaan ei ollut mihinkään kiire. Sovimme että menen häntä katsomaan kevään aikana, kun viime tapaamisestamme on kulunut jo aikaa. Sain myös eilen pitkän kirjeen ja tänä aamunakin oli toinen pitkä kirje odottamassa s-postissani, oli niitä mielenkiintoista lukea, tekstareitakin tuli.  Paljon oli myös blogiini tullut kirjoituksia, kiva lukea, kiitos.

Kurre jo popsii hyvällä ruokahalulla siemeniä, jaaha näytti tulevan toinenkin kurre ruokailemaan, kohta voi olla kovaa vipinää. Olivatkin kavereita keskenään ja jakavat ruokintapöntön sopuisasti kumpikin roikkuu omalla puolellaan.

Hiukan harmaan oloista muutama aste pakkasta, aurinkoakin on lupailtu.

Hyvää sunnuntaita toivottelen, jotkut hiihtolomailevat ja toivottavasti säät suosivat ulkoilua.

Lisää ruusukuvia

Samaa ruusua kuin aamuinen, laitan muutaman kuvan lisää, eri avautumisvaiheissa.

Juuri avautumassa, kauniita värejä kukassa.

Toinen samaa lajiketta hiukan enemmän avautuneena. Ei ole juhannusruusu, en valitettavasti laittanut mieleeni nimeä kuvatessani näitä. Kuvattu Hvitträskin puutarhassa.

Muistelen kesäpörriäisiä

Kaivelin taas vanhoja kuvia ja sieltä eteeni tuli tämä kuva, muistelen kuinka noita kesäpörriäisiäkin tuli kuvattua vaikka kuinka.

Olen huomannut että monen muunkin blogiin on ilmestynyt kesän ruusuja ja muitakin kukkia, kai se on tämä kaipuu kauniin kuvaamiseen.

Oikein hyvää torstaita, torstai on toivoa täynnä.

Lainaus Jyrki Laineen Sanoja päivin ja öin kirjasta.

Toiveet.

Listaisin toiveeni.

Vaikka ne eivät olisikaan toteutuneet,

ne olisivat silti olemassa. Listani todistaisi sen.

Barkarole, ruusu

Nyt tuli sellainen tunne, että kaipasin jotain piristystä, valoisaa ja lähdin kaivelemaan ruusukuviani, tämän valitsin tänne.

Viime kesänä otettu Tampereen Hatanpäänpuistossa, toivottavasti tuo auringon tunnetta muidenkin aamuun.

Hyvää keskiviikkoa toivottelen tämän ruusun myötä.

Tilaa syöte: Artikkelit | Kommentit

Copyright © Akileija 2012 | Akileija | WWW-sivujen toteutus I28 Media | Teema: Ani World.