Akileija

Tänään pääsin pitkästä aikaa käymään kirpputorilla, mieheni käänsi auton kirpparin pihaan. Kaikenlaista sieltä tarttui mukaan, tietenkin maksua vastaan.

Esittelen yhden ostokseni joka on nyt ajankohtainen. Tällaisia olen muidenkin kehoittanut käyttämään pyöräillessään. Eikö olekin menevän näköinen, täytyyhän sitä olla eri värivaihtoehtoja pukeutumisen mukaan 

Mieheni kiikutti minulle vanhaa rasiaa, isoa Hellaksen suklaarasiaa, ennen ollut täynnä suklaata nyt vanhoja paperinukkia ja niiden vaatteita. Sanoi, että olisi minulla siinä  hiukan kuvattavaa 

En ole muistanutkaan tätä kaunista rasiaa ja sen sisältöä.

Rasiasta löytyi tällaisia vaatteita.  Osa paperinukista ovat kehystettyinä tauluiksi ja olen aikonutkin niistä ottaa kuvia ja esitellä teille. Ovat mökillä säilössä.

Tässä toisen nuken vaatteita. Kaikkia en saanut mahtumaan tauluihin jäivät suklaarasiaan säilöön. Onko teillä muilla tallessa vanhoja paperinukkia. Voi kuinka nämäkin olivat hienoja vaatteita silloin.

Kuvaan lisää laatikosta myöhemmin, tässä nämä kahden nuken vaatteet.

Pyysin miestäni kaivelemaan tallin perältä vanhan polkupyöräni, kierrätys mallia, sopii hyvin näihin nurkka-ajoihin.  Katsottu oli että kaikki toimii ja hiukan sitä putsailinkin.  Viime kesä jäi väliin kun ei käsi sietänyt pyöräilyä.  Tänään sitten ajattelin sillä lähteä liikenteeseen, hiukan oli kiireinen aamu ja pyörällä pääsisin nopeammin kuin kävellen. Aika mennä hurahti ja valmistauduin lähtemään, reppu selkään, kypärä päähän. Eipä ihan onnistunut, etukumi löysällä ja pumppu oli kelju, en saanut kunnolla pumpattua. Ei auttanut muu kuin hypätä kauppakassiin huristella sovittuihin tapaamisiin. Sen jälkeen oli vielä uimahallilla vesijuoksut.

Aikoinaan oli tämäkin kypärä hakusessa kun halusin välttämättä punaisen, löytyi kun sitkeä olin. Onhan teillä kaikilla pyöräilijöillä kypärä päässä kun pyöräilette.

Kahvireissu tehty, olihan hässäkkä aamu kaikkiaan. Tilaajat saaneet korttejaan ja ilo oli taas kuulla että olivat tyytyväisiä. Meinasi vähän sekaannustakin tulla kun oli tilattu kaksi samanlaista korttia ja minä mielsin että se olikin yksi, onneksi on mukana useampikin samantyylinen ja nyt tuli niistä pelastus.

Itselläni oli tilaus prinsessalle sukat. Ostin aikaisemmin alpakkalangasta tehdyt, mutta en oikein uskalla antaa niitä kun pesunkin jälkeen lähti karvoja joten pääydyin uusiin sukkiin. Aivan ihanat taas sain, ovat  hiukan isommat että on kasvunvaraa. Oli kahdet tehnyt, toiset olivat vaaleanpunaiset ja toiset nämä, minusta näissä oli hiukan erikoinen väri langassa ja siksi päädyin näihin.

Eilen kun olin nuorenparin kotona käymässä ja en merenrantaan lähtenyt kuvaamaan jotain kuvia täytyi ottaa etten kameraa ihan turhaan mukanani kuljettanut.

Nämä ovat meillä kotona ja otin kuvan, että näillä se pallon potkiminen on aloitettu. Tikkuaski mittana.

Huomasin pojan jalkapallokenkiä ja parit niistä otin kuvattavaksi, lähti silloin  juuri harkkoihin että en tiedä minkä väriset nappikset olivat mukana, yhdet tiedän olleen punaiset. Ei sitä aina tarvitse kenkien  olla mustia kuten nappulaiässä oli. Saa nähdä mitä sanoo kun huomaa täällä kengistään kuvia     taitaa naureskella, miniä kyllä näki kuvaamiseni.

Siivoillessani paikkoja katsoin erääseen korurasiaan sisälle ja siellä olivat nämä äitini korut.

Äitini on vanhusten palvelutalossa eikä sinne enää paljon tavaroitaan vienyt, ei myöskään enää käytä korujaan. Muistan kuinka äiti oli aina tyylikkäästi pukeutunut, näitäkin koruja muistan hänen päällään olleen.

Äidin koruista muistui isäni taskukello jonka kaivelin esille. Täytyihän nuorella miehellä kunnon taskukello olla. Tuntien isäni ei mikään huono kelvannut,

vaan oikea junakello. Isäni on ollut kuolleena jo muutaman vuoden.  Hiukan tummaksi jäi kello  kuvatessa, täysin kunnossa on ja käy kun muistetaan vetää. Ei taida nykyajan kellot säilyä näin hyvin jälkipolville.

Onneksi katsoin korurasiaan vasta siivouksen loppuvaiheessa, muuten olisi siivoukset ja menkeloinnit jääneet taas myöhemmäksi. Kotityöt hoidettu voi hyvillä mielin jäädä muistelemaan.

Kun vanhoja juttuja olen tänne laittanut jatkan edelleen, nyt Toikan Kastehelmi kerrostarjotin.

Tämä kerrostarjotin on ollut myös kauan aikaa minulla, monissa juhlissa pöydän kaunistuksena, äiditäni ja isältäni saanut lahjaksi.

Kyllä voi olla vaikeaa tämä kylmyys meikäläisen sormille ja kuvaamiselle.

Olen joskus ostanut tällaiset, nimitän näitä tumpukkaiksi, että voisin käyttää kuvatessani. Ei onnistu sormista häipyy verenkierto, eikä näistä ole mitään apua.

Alla oleva kurrekuva oli pakko laittaa vaikka on pahoja heijastuksia lasiin  sinisestä villatakistani.

Ajattelin taas kuvata kurrea, mutta kurre oli sitä mieltä että lasin takana on outo ihminen ei ole tumman punaista takkia vaa sininen. Vähän aikaa tuijotti minua kuten kuvasta näkyy ja sen jälkeen kovaa vauhtia puuhun oksalle istumaan. Meni välillä katsomaan naapurin lintulaudalle, siellä on vähän vaikeampi syödä kuin meidän ja kohta taas suunnisti takaisin meille. Vaihdoin takin ja taas on rauha maassa ja tuttu lasin takana.

Tänään alkoivat taas torstaiset aamukahvittelut ja siellä kävin, paljon oli porukkaa ja voi sitä puheen sorinaa mikä siellä oli.

Hyvää torstaita kaikille.

Kerroin possun jutun  yhteydessä, että löytyy myös koira, karvaturi kahdenkymmenen vuoden takaa.

Tässähän tämä kaveri on, hiukan näkyy käytön jälkiä, kovin on tällä ratsastettu ja ihmeen hyvin on kestänyt.

Tämä on myös pojan tädin tekemä, hyvä malli, käytössä hyväksi havaittu.

On osanut tehdä myös ilmeet koiralle.

Tälle ei ole kummempaa nimeä annettu kuin haukku ja sillä nimellä kulkee vieläkin.

Tämä haukku tuli mieleeni laittaa tänne kun Ransukin täytti 30 v ja katselin siitä tehdyn ohjelman viime viikolla, Ransu ja Rölli ovat suosikkejani.

Hyvää sunnuntaita.

Ajattelin laittaa tämän pikku linnun tänne kun jo linnulla tänään aloittelin.

Ystäväni vielä yllätti minut ja sain häneltä joululahjaksi Toikan punaisen Tirrin, ajatteli ettei aikaisemmin saamani Rubiinilintu ihan yksin olisi. Tässäkin aivan mahtava punainen väri, nyt sai isompi pienen kaverin vierelleen.