Muutama kuva vielä mökillä ottamiani kuvia harkan poikasista.
Hauskan oloisia kavereita ja kuten kerroin aiemmin olla nököttivät meidän nurtsilla,
joka on aika avoimella paikalla, ei aitaa tien vieressä, hyvin ohikulkijat antoivat lintujen olla rauhassa.
Hyvähän siinä aurinkoisella paikalla oli
oleilla, eivät minuakaan pelänneet kun ympäristössä puuhastelin.
Välillä hiukan alkoi ramasemaan
ja kaveri kun tuli viereen niin mikäs siinä oli pienet päiväunet vedellä.
Ruokaakin piti etsiä kun äiti ei enää tullut sitä tarjoamaan, voikukanlehdet eivät oikein maistuneet.
Mikä musta mötikkä, ei taida olla serkku kun ei ole yhtään valkoista vaan pelkkää mustaa, pitäisköhän hiukan varoa.
Eilistä juhannuspäivää saimme viettää kauniissa säässä, ei mitään ihmeitä tehty, yksi ruusu tuettiin kun talven aikana lumi oli sitä painanut kasaan. Toivottavasti teilläkin on ollut rentouttava juhannus.
Hyvää sunnuntaita toivotan.
Hienot kuvat, harakoista en oikein enää tykkää, tärvelevät paljon puutarhassa..
Hannele; eivät isot harakat ole meilläkään kovin suosittuja, mutta enhän voinut avuttomiia pieniä hätistellä, juu tulee niistäkin isoja
Kaikki eläinlapsukaiset on ihania – jopa harakatkin.
Suloisia…. Hyvät kuvat sait niistä otettua : )
Mukavaa sunnuntain jatkoa sinullekin !
Anu; näin on, jopa harakat ovat hellyttäviä pörrökasoja.
Sariw; kiitos, suloisia olivat.
Eikös teillä mammaharakka pidä hirveetä meteliä kun joku puuhastelee lähellä poikasia?
On nuo aika söpösiä kyllä vaikken minäkään niistä isoista tykkää!
-maiju; ei pitänyt, sitä ihmettelinkin että antoi näiden olla rauhassa ja minunkin.
Ihania kuvia! =)
Lintuja katsellessa voi hetkeksi unohtaa kaikki omat puuhat ja surut…
Una; kiitos, kyllä siinä muut asiat unohtuvat kun lintujen puuhia seuraa.
Voi nyt että kuinka osaa olla harakkalapset suloisia!
Tuollaisia ihania pyöreitä untuvapalleroita