Tänne omituinen otus livahti kesän aikana monta kertaa.
Käväisin katsomassa Auroralahjan Annen sivuilla ja siellähän silmiini osui blogini nimi ja haaste omituisten otusten kerhoon. Sain haasteen myös Ritvalta. Tehtävänanto: “paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.”
Muutama paljastus.
1. Höpötän itsekseni nettiin kirjoittamani tekstit, eli luen ne ääneen ennen kuin laitan eteenpäin.
2. Höpötys jatkuu, puhun iltasella ruokaa antaessani isolle monnille akvaarioon, tulee luokseni ja siinä sitten seurustelemme.
3. Monta kertaa lupaudun tekemään ja auttamaan jotain mitä en ole aikaisemmin tehnyt, sitten tulee että auts osaankohan. Aina on kumminkin onnistunut hommat. Kai tämäkin kuuluu mukaan.
4. Onkohan minullakin otsassa merkki kuten Annella omansa, että olen galluppi-ihmisiä, sillä usein tullaan luokseni kysymyksin.
5. Viimeinen omituisuus on pahin ja se on periytynyt poikaammekin. Ennen joulua kun leivotaan joulutorttuja pitää varautua muutamalla ylimääräisellä taikinalevyllä, sillä me syömme ne raakana luumuhilloa päälle laittaen 
Sain pojalta luvan tähän paljastukseen.
Vielä ylimääräinen paljastus, olen usein katsellut Rölli peikon ohjelmia, ihan yksinkin eli kuulun ihan varmasti omituisten otusten kerhoon.
Taas nämä valinnat edessä, että osaa olla vaikeaa. Seuraavilta mielenkiinnolla lukisin heidän omituisuuksiaan.
On se vaan hauska lueskella toisten omituisuuksista! Niin ja Rölliähän se minäkin olen seuraillut…
Ahaaaaa.. Vai tuonne se otus meni ja siellä se sitten konttasi..
Muutaman noista omituisuuksistasi on myös minulla, mutta täytyy sanoa ettei kyllä tuota vitosta. Varsin hauska omituisuus ja vieläpä periytyvä sellainen.
Rölli on ollut suosikkini kauan.
Moni lukee, mutta ei taida uskaltaa kommentoida omituisuuksia
niin outoja taitavat olla.
Sinne sukelsi mennä, piiloon.
Niin sitä vitosta ei monellakaan varmaan ole, sen verran erikoisia ollaan.
Rölliä on tullut seurattua täälläkin, olinpa juuri äskettäin katsomassa Röllin sydän- elokuvankin ; )
Minulla noita omituisuuksia on vaikka millä mitalla, täytyypä ruveta miettimään, mitä niistä paljastan
Kiitos haasteesta.
Röllin ystäviä lisää.
Jään mielenkiinnolla odottamaan omituisuuksiasi
täällä myös yksi röllifani! siinä on niin mieleen jääviä nokkelia lausahduksia.
Kiitos hauskasta haasteesta. Ihana välillä jäädä ite oikeen miettimään omia omituisuuksiaan. Mut eiks se niin oo että kun riittävän moni katsoo esim rölliä, se ei ole enää yhtään omituista – vaan omituisia ovat ne jotka eivät ymmärrä katsoa.
Röllimäistä viikkoa sulle ja pojalle. Kohta saatte alkaa leipoa niitä torttuja.
-Pia
Mukavaa Piipero kun otit haasteen vastaan ja Röllimäisesti vietetään viikkoa, samoin sinulle. Kohta on torttujen aika
niin ja eihän se ole aikaan sidottu voi nauttia vaikka heti.
Näinhän se taitaa olla tuon Röllin katsomisen suhteen.
Kivoja omituisia ominaisuuksia sinultakin löytyy:)
Voi Nia kyllä niitä löytyy
Näytelty Rölli on hyvä, piirretty muistuttaa liikaa Asterixia.
Minäkin pidän Allu (Allan) Tuppuraisen näyttelemästä Röllistä, on aivan mahtavasti esitetty, en niinkään tuosta piirretystä, mitä sitä olen hiukan nähnyt telkun kautta.
Kivoja omituisuuksia! Meillä taas tehdään piparkakkutaikinaa monta annosta, että sitä saa syödä reilusti.
Ollessani pieni äitini teki aina kanssa ison annoksen piparitaikinaa ja piti sitä kylmässä eteisessä. Sieltä liinan alta aina pienet sormet napsivat herkkua
en tunnusta en. Silloin ei paljon herkkuja ollut.